Syksyn riemua !

Syyskuu on puolessa välissä vaikkei sitä ilmoita huomaa , ne hellivät meitä . Aurinko paistaa päivällä lämpöisesti asteita lähelle 22 ja yöt viilentävät raikkaasti päivää. 
Meilläkin uusi shelttityttö Helmi oma kasvatti on kasvanut ja tällä hetkellä tyttö on vain jalkoja . 

Nyt pihalla on kaikkea mielenkiintoista . Tässä ollaan kissanpentu Viiviä jahtaamassa , Viivi melkein samaniäinen kuin Helmi kolme päivää vain eroa . Viivi on meidän Tassun vauva.

Vaaninta-asento ja tästä jos saisi Viivi-kissan kiinni , mutta kuinka käykään .............

Pikku-Viivi näyttää vain kieltään , koetappa tulla !


Siellä se on puussa ja sinne ei Helmi-tyttö pääse.

Syskuu alkanut !!!!

Syyskuukin on jo vaihtunut , vaikka tuntuu ,että kesä jatkuu edelleen . Ilmat ovat lämpimiä ja tuulisia , mutta nautitaan ulkona olosta niin kauan kun näitä päivä riittää .
Pentu kesä on mennyt ,viimeinen katalapoika lähti omaan kotiin elokuun puolella , iloksemme lähelle meitä Nousiaisiin , joten kunhan tämä elämä tästä rauhoittuu niin mennään katsomaan .

En ole ehtinyt paljon blogia päivitellä , mutta kyllä varmaan taas ahkerammin, kun syksyn pimeät illat tulevat ,vielä aika menee pitään tuolla ulkona ollessa ja syystöitä tehdessä . Muuttokin on vielä niin tuoreessa muistossa ja osa pahvilaatikoista vielä purkamatta , tämä kesähän oli vielä sitenkin erikoinen , että oli kahdet pennut : shelttipennut kesäkuun alussa ja katalonianpaimenkoirapennut kesä-heinäkuussa eli touhua pienten parissa on riittänyt.

Nyt tehdään syksyn puutarhatöitä kurkkuja on laitettu , omenia hillottu , kokeiltu omia päärynäpuun hedelmiä hillon valmistukseen . Marjat noukittu ja sienet ja mustikat ( Juhan tehtävä) kerätty metsästä ja nyt odotellaan luumusadon kypsymistä , puuhaa riittää yllin kyllin .

Katalapennut lähtivät omiin koteihinsa kolme : Jope, Nata ja Netta ? , kunnen muista nyt oikeaa nimeä Tampereen suntaan , Viivi pääkaupunkiseudulle ja pojat Tara Auraan ja Bobi Nousiaisiin.
Ikävä niitä on vaikka välillä kun pennut oli koossa niin ajatteli sitä energia määrää, että miten sen hallitsee. Äiti Riia on taas oma itsensä vauhtia ja energiaa pisaa, ei raskaus eivätkä pennut ainakaan rasittaneet Riia ja syksyllä katsotaan sitten saadaanko jostain maasta viimeinen Cacib Inttititteliä varten , muuten tarpeelliset Cacibit jo kerätty kokoon ja aikaakin on jo tarpeeki ensimmäisen ja viimeisen cacibin välillä.

Shelttipentu Helmi jäi meille jatkamaan Lillin perinettä eli väriltään merle ja isoäitinsä tapaan samanlainen energiapakkaus luonteeltaan ja näöltään Lillin kopio.